Ruoppaus aiheista tietoa ja urakoitsijoita

Kaikki mitä olet aina halunnut tietää ruoppaamisesta

Ruoppaus lyhyesti.

Ruoppaus on vesistön pohjan pehmeiden massojen, kuten muda, liettee tai hiekan, koneellista poistamista jolla pyritään esimerkiksi parantamaan rannan käyttömahdollisuuksia, syventämään väyliä tai kunnostamaan vesialueita. Suomessa ruoppaustoimintaa säätelee pääasiassa vesilaki (587/2011) ja siihen liittyvät luvat ja ilmoitukset ovat tarkasti määriteltyjä jotta ympäristöhaitoilta vältytään ja toimenpiteet ovat lainmukaisia.

Ruoppauksen yleiskuvaus

Ruoppaus voi olla pienimuotoista, esimerkiksi mökkirannan syventämistä uintia tai veneilyä varten, tai laajamittaista, kuten satamien tai väylien kunnossapitoa. Ruoppauksen vaikutukset ympäristöön, kuten veden samentumiseen, sedimentin leviämiseen tai kalaston ja lintujen häiriintymiseen, ovat keskeinen syy siihen, miksi toimintaa säännellään tarkasti. Ruoppaus voi myös sisältää ruoppausmassojen läjittämisen, mikä voi vaatia lisäselvityksiä ja lupia, erityisesti jos massat läjitetään vesialueelle tai rantaan.

Ruoppaustoimenpiteet tulee suunnitella huolellisesti, ja niiden toteuttaja on vastuussa hankkeen lainmukaisuudesta sekä mahdollisista haitoista, kuten naapurikiinteistöjen vahingoittumisesta tai ympäristövaikutuksista. Yhteistyö naapureiden ja vesialueen omistajan kanssa on suositeltavaa ongelmien ja riitojen välttämiseksi.

---

Tarvittavat luvat ja ilmoitukset

Tarvittavien lupien ja ilmoitusten selvittäminen voi tuntua tuskalliselta. Jos ruoppauskohteesi sijaitsee Saimaan / Itä-Suomen alueella voi asiantunteva ruoppausurakoitsija auttaa lupatarpeen selvittämisessä ja niiden hakemisessa.

Ruoppaukseen liittyvät lupa- ja ilmoitusvelvollisuudet riippuvat toimenpiteen laajuudesta, sijainnista ja mahdollisista ympäristövaikutuksista. Alla on yksityiskohtainen selvitys tarvittavista toimenpiteistä:

1. Ilmoitusmenettely (ruoppausmassa alle 500 m³)

Pienimuotoisista ruoppauksista, joissa ruoppausmassan määrä on enintään 500 kuutiometriä, riittää yleensä kirjallinen ilmoitus ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle. Tämä on määritelty vesilain 2 luvun 15 §:ssä. Ilmoitusmenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että toimenpide on lainmukainen ja että mahdolliset ympäristövaikutukset arvioidaan ennen työn aloittamista.

• Ilmoituksen tekeminen:
  • Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista sekä ELY-keskukselle että vesialueen omistajalle.
  • Suositeltavaa on käyttää sähköistä ruoppaus- ja niittoilmoituslomaketta, joka löytyy osoitteesta ymparisto.fi. Sähköinen lomake ohjautuu automaattisesti oikealle alueelliselle ELY-keskukselle, esimerkiksi Keski-Suomen ELY-keskukselle.
  • Ennen lomakkeen täyttämistä tulee selvittää:
    • Ruoppausalueen sijainti (kartta).
    • Ranta- ja vesialueiden omistajat kiinteistötietoineen.
    • Ruopattavan massan määrä ja laatu.
    • Ruoppauksen suoritustapa (esim. kaivinkone, imuruoppaus).
    • Ruoppausmassojen läjitysalueen sijainti.

• ELY-keskuksen rooli:
  • ELY-keskus käsittelee ilmoituksen 30 vuorokauden kuluessa ja arvioi, tarvitaanko toimenpiteelle vesilain mukainen lupa aluehallintovirastolta (AVI).
  • ELY-keskus voi antaa ohjeita toimenpiteen toteuttamiseen, esimerkiksi ajoitukseen tai menetelmiin, jotta ympäristöhaitoilta vältytään.
  • Ilmoituksen tekeminen ELY-keskukselle on maksutonta.
• Vesialueen omistajan suostumus:
  • Vesialueen omistajalle (esim. osakaskunta tai yksityinen taho) on ilmoitettava erikseen 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista.

Ajoitus ja rajoitukset:

• Ruoppaustöitä voi tehdä pääsääntöisesti 1.9.–30.4. välisenä aikana, jotta vältetään häiriöt linnustolle, kalastolle ja virkistyskäytölle. Suojelu- ja Natura 2000 -alueilla työaika on tiukempi, 1.10.–31.3.
• Jos ruoppauksesta ei aiheudu merkittäviä haittoja, se voi olla mahdollista vielä toukokuussa. Vesikasvillisuuden koneellinen niitto on sallittua heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.

2. Vesilain mukainen lupa (ruoppausmassa yli 500 m³ tai merkittävät ympäristövaikutukset)

Jos ruoppausmassa ylittää 500 kuutiometriä tai toimenpiteestä voi aiheutua merkittäviä ympäristöhaittoja (esim. vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin, kalastoon tai veden laatuun), tarvitaan vesilain mukainen lupa aluehallintovirastolta (AVI).

• Luvan hakeminen:
  • Vesilupaa haetaan sähköisesti ympäristölupapalvelussa (ymparisto.fi) tai kirjallisesti aluehallintovirastolta.
  • Hakemukseen tulee liittää yksityiskohtaiset suunnitelmat, kuten:
    • Ruoppausalueen kartta ja tekniset tiedot.
    • Arvio ruoppausmassan määrästä ja laadusta.
    • Läjitysalueen sijainti ja käsittely.
    • Ympäristövaikutusten arviointi, erityisesti suojelualueilla tai Natura 2000 -alueilla.
  • Lupahakemus on maksullinen, ja kustannukset vaihtelevat hankkeen laajuuden mukaan.
• Luvan myöntämisen edellytykset:
  • Hankkeen tulee olla haitaton (haitattomuusedellytys) tai sen hyödyt tulee olla huomattavia verrattuna menetyksiin (intressivertailuedellytys).
  • Lupa ei ole voimassa ennen kuin se on lainvoimainen, joten toimenpidettä ei saa aloittaa ennen päätöstä.
• ELY-keskuksen lausunto:
  • Ennen luvan hakemista on suositeltavaa pyytää ELY-keskukselta lausunto luvantarpeesta, jos on epävarmuutta hankkeen vaikutuksista.

3. Muut mahdolliset luvat ja suostumukset

• Maisematyölupa:
  • Ranta-alueen ruoppaus voi edellyttää kunnan rakennusvalvontaviraston myöntämää maisematyölupaa, erityisesti jos toimenpide muuttaa pysyvästi ranta-alueen muotoa (esim. aallonmurtajat tai rannan korottaminen).
• Naapureiden suostumus:
  • Alle 500 m³ ruoppaus voidaan toteuttaa ilmoitusmenettelyllä vain, jos mahdolliset haitankärsijät (yleensä naapurit) antavat kirjallisen suostumuksensa. Ilman suostumusta tarvitaan AVI:n lupa.
• Natura 2000 -alueet ja luonnonsuojelualueet:
  • Jos ruoppaus tapahtuu Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella tai sen läheisyydessä, tarvitaan usein Natura-arviointi, joka selvittää toimenpiteen vaikutukset alueen suojeluperusteisiin.
  • Luonnonsuojelualueilla poikkeusluvat rauhoitusmääräyksistä myöntää alueellinen ELY-keskus, ja hakemukseen on liitettävä suunnitelma toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista.
• Vesialueen läjitys:
  • Jos ruoppausmassoja läjitetään vesialueelle tai rantaan, tarvitaan aina AVI:n lupa, vesialueen omistajan suostumus ja mahdollisesti rakennusvalvontaviraston lupa.
• Rakennusvalvontaviranomaisen lupa:
  • Vesialueen ja vesijättöalueen muutokset (esim. rannan korottaminen) voivat vaatia rakennusvalvontaviraston lupaa, koska ne voivat vaikuttaa alueen hallinnollisiin rajoihin.

---

Ruoppauksen suunnittelu ja toteutus

Ruoppauksen suunnittelu on keskeistä, jotta toimenpide on turvallinen ja lainmukainen. Seuraavat asiat tulee huomioida:

1. Ympäristövaikutusten minimointi:
   • Ruoppausalueen tulee syventyä ulapalle päin, jotta lietettä ei keräänny ruoppauskuoppaan.
   • Samentumisen estämiseksi voidaan käyttää esimerkiksi suodatinkankaita tai imuruoppausta.
   • Suojelualueilla ja kalastolle tärkeillä alueilla tulee noudattaa erityistä varovaisuutta.
2. Ajoitus:
   • Ruoppaus ajoitetaan lintujen pesimäkauden ulkopuolelle (1.9.–30.4., suojelualueilla 1.10.–31.3.).
   • Vesikasvien niitto ajoitetaan heinä–elokuulle, jotta kasvillisuus ehtii uusiutua.
3. Ruoppausmassojen käsittely:
   • Massojen läjitysalue tulee suunnitella huolellisesti, ja sen sijainti on ilmoitettava ELY-keskukselle.
   • Jos massat sisältävät haitta-aineita, ne on käsiteltävä asianmukaisesti (esim. kuljetettava kaatopaikalle).
4. Vastuu:
   • Ruoppauksen toteuttaja vastaa kaikista haitoista, kuten naapurikiinteistöjen vahingoittumisesta tai ympäristövaikutuksista.
   • Suositeltavaa on keskustella naapureiden ja vesialueen omistajan kanssa etukäteen riitojen välttämiseksi.
5. Kustannukset:
   • Pienimuotoisen ruoppauksen kustannukset voivat olla noin 2 000 euroa, mutta laajempi projekti täyttöineen ja läjityksineen voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja.
   • Ilmoitusmenettely on maksuton, mutta vesiluvan hakeminen AVI:sta ja mahdolliset muut luvat (esim. maisematyölupa) ovat maksullisia.

---

Yhteenveto

Ruoppaus on tarkasti säännelty toimenpide, joka vaatii huolellista suunnittelua ja viranomaisilmoituksia. Pienimuotoisissa (alle 500 m³) ruoppauksissa riittää yleensä ilmoitus ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle, mutta suuremmissa hankkeissa tai ympäristövaikutusten ollessa merkittäviä tarvitaan aluehallintoviraston vesilupa. Lisäksi voi tarvita maisematyölupaa, naapureiden suostumusta tai Natura-arviointia suojelualueilla. Keski-Suomen ELY-keskus on keskeinen taho, joka käsittelee ilmoitukset ja antaa ohjeita. Toimenpiteet tulee ajoittaa oikein (yleensä 1.9.–30.4.), ja ympäristövaikutukset on minimoitava. Suunnittelu, naapureiden kanssa keskustelu ja sähköisen ilmoituslomakkeen käyttö helpottavat prosessia ja varmistavat lainmukaisuuden.

Lisätietoja löytyy osoitteista:

• ELY-keskus: Rannan ruoppaus
• Ympäristö.fi: Vesilupa ja ilmoitukset
• Suomi.fi: Ruoppaus- ja niittoilmoitus